KOLMAS VIIKKO
7.6.
Kolmannen viikon edetessä loppupiolelleen on leikinjytke pentulaatikossa alkanut lisääntyä. On ihmeellistä olla todistamassa, kuinka ne koiramaiset leikkieleet ja -äänet ovat heti alusta asti pikkuisilla hallussa. Toki koirankieltä pitää vielä kovasti opetella lisää, ja sehän onnistuu hyvin kun on monta "leikkikoululaista". Leikkikavereistä ei ole pentulaatikossa pulaa!
Kuvissa Oranssi tyttö ja Vihreä poika
Edelleen kuitenkin leikkihetket ovat vain pieniä tuokioita niiden pääasioiden, nukkumisen ja syömisen, välissä. Kasvattaja on päässyt tähän asti vielä todella helpolla Nellin hoitaessa syöttämiset ja siivoamiset. Vaan kohta lähestyy sitten sekin aika että kasvattajakin pääsee oikein lastenhoitohommiin!
Sisarukset levolla 6.6.
5.6. tiistai

Kolmannen viikon alussa kaikkien pentujen silmät aukesivat kunnolla, mutta näkökyky ei aluksi ollut kovin terävä. Melkoista törmäilyä oli meno vielä viikonloppuna.
Pikkuhiljaa pennut selvästikin ovat oppineet käyttämään näköaistiaan yhä paremmin ja paremmin, ja kuulo on alkanut myös selvästi terästäytyä.
Pennut innostuvat kyllä hiukan kömpelösti kurottelemaan kohti ihmiskättäkin, mutta Nelli-äidin tullessa laatikkoon alkaa varsinainen kuhina! Umpiunessakin olleet pennut heräävät silmänräpäyksessä ja silloin kyllä osataan jo kävellä ja kurkotella kovasti kohti emon mahanalustaa! Mistä ihmeestä ne tajuavat senkin!? ;-)
Toisen elinviikon vaihtuessa kolmanneksi on myös pennuilla alkaneet vierailijamäärät lisääntyä. Kukapa nyt ei haluaisi näitä pieniä jääkarhunpoikasia tulla ihailemaan!? Myös lasten kavereita olen päästänyt jo pentulaatikon reunalle; kahden viikon kärsivällinen odotus on heillekin nyt palkittu. ;-)
Koiramaisia elkeitä on myös opeteltu pentulaatikossa kovasti; istuminen onnistuu hienosti jo kaikilta, samoin jonkinlainen "alkeishaukkuminen". Muutama on opetellut oikein hienosti myös ulvomaan kuono kohti taivasta; kyllä näistä vielä ihan oikeita koiria tulee!
Kolmannen viikon alussa pennut saivat myös ensimmäiset matolääkkeensä; Canex-tahna ei kyllä ollut ilmeistä päätellen aivan yhtä hyvää kuin Nellin maito. ;-)
Ja tänään otettiin sitten kaiken kiireen keskellä vielä uudet "potretit" pennuista. Hiukan olivat kuvattavat unisia ja naamat märkinä hetki sitten tarjoillusta maitoateriasta, mutta tässä he nyt ovat: