29.4.

"Niin yllättäen,
äkkiä lähdit sä pois,
emme sua vielä antaneet ois.
On suru, kaipaus suunnaton,
mut tiedämme
sun hyvä olla nyt on.

Tottua tähän täytyy,
päivä kerrallaan.
Uskoa, että suru väistyy,
vähän kerrallaan."

Konsta oli jo nuoresta iästä asti luonteeltaan koiran verran kultaa; avoin, ystävällinen, tasainen ja itsevarma. Se vaihtoi kahdeksan kuukauden iässä kotia ja muutti silloin Johannalle ja Kimmolle tärkeäksi perheenjäseneksi ja Johannan harrastuskaveriksi. Johannan kanssa Konsta saavutti pk- jäljellä JK2-koulutustunnuksen ja tokossa he kilpailivat voittajaluokassa (VOI1). Komea Konsta saavutti myös Suomen Muotovalion arvon ja luonnetestissä poika sai hienot pisteet 205+++. Konsta on isä neljälle pentueelle, ja ensimmäisestä pentueestaan Konsta sai kaverikseen kotiin poikansa Luckyn.

Mutta niin se vain on, että parhaat lähtevät täältä ensin.

Konstan vointi romahti äkillisesti ja odottamatta. Eläinlääkärissä ei ollut enää mitään tehtävissä, kasvainsairaus vei Konstan täysin yllättäen.

Olen valtavan pahoillani menetyksestänne, Johanna ja Kimmo! Ja samalla olen valtavan kiitollinen teille siitä parhaasta kodista ja elämästä, jonka Konsta teidän kanssanne sai. Kun suru on suurin, on pakko lohduttautua ajatuksella, että ei se elämän pituus vaan sen laatu. Ja muistot säilyvät ikuisesti. ♥︎

Hyvää matkaa ihanin Konsta, vie Nelli-mummolle terveiset sinne jonnekin! ♥︎

28.3.

Jihuu, juhlapäivä! Mun ihana saksalaistyttö Vilda täyttää tänään vuoden! Niin se vaan pentuvuosi mennä hurahti ja nyt tämä energiapakkaus on teinityttö.

Vilda on kyllä hyvin paljon juuri sitä mitä toivoin kun tällaisen "värivirheellisen" (sorry, mutta tällaiselle valkkariharrastajalle väri on virhe :-)) vielä hankin; aktiivinen, voimakas, fyysinen ja nopea oppimaan, ja myös tähän asti terve muutaman päivän panostiittiontumista lukuunottamatta. Viralliset luustokuvat otetaan tuota pikaa!

Vilda on myös aika itsenäinen, miellyttämisen halua voisi olla enemmän ja joissakin asioissa tulinen temperamentti asettaa haasteensa. Kotona Vilda kuitenkin rauhoittuu hyvin ja malttaa olla myös silloin kun on vähän tylsempää. Ihana tyttö kaikenkaikkiaan! Jälleen kerran kiitos luottamuksesta kun sain sinulta pennun, Heidi!

VIDEO VILDAN PENTUVUODESTA

22.2.

Jälleen niin surullisia uutisia; Roki on tänään lähtenyt sateenkaarisillalle, paikkaan jossa kipuja ei tunneta. Hyvää matkaa Roki, nyt voit juosta ja uida loputtomasti!

"Oli aika raskaiden päätösten,
saattaa sut huomaan enkelten.
Nyt saat juosta seuraten heitä,
ei kipu enää elämääsi peitä.
Suru on suuri ja lohduton,
mut tiedän - sun hyvä olla nyt on."

********

"Aurinko laskee, jo pitenee varjot.
Aika on eron ja jäähyväisten.
Poissa on ystävä kallehin."

Roki. Tuo C-pentueeni vauhdikas ja energinen erityislapsi, joka näki ja koki kaiken täysillä, mutta rakasti myös täysillä. Roki vietti elämänsä ensimäiset vuodet sijoituskoirana Ronjalla yhdessä setänsä Kamun kanssa. Hiukan vajaan neljän vuoden iässä Roki sai uuden kodin Anna-Kaisan luona, jolloin myös luovuin Rokin omistuksesta. Länsirannikolla Roki sai juosta mielin määrin pitkin metsäpolkuja ja uida sydämensä kyllyydestä; ne olivat asioita joista Roki todella nautti!

Ikävä kyllä Rokilla todettiin nivelrikkoa polvissa ja spondyloosia selässä... aivan liian varhain. Tällä viikolla kun Rokin oikean takajalan eturistiside katkesi ilman mitään edeltävää traumaa, ja ortopedi totesi myös vasemman takajalan ristisiteissä jo löysyyttä, oli Anna-Kaisan aika tehdä se viimeinen vaikea päätös Rokin parhaaksi.

Suuri kiitos Ronja sinulle Rokin ensimmäisestä kodista, kaikesta mitä teit sen kanssa ja sen hyväksi. ♥︎ Rokilla oli omat haasteensa, eikä se päästänyt omistajiaan helpolla. Suorititte yhdessä kuitenkin upeasti BH-kokeen, läpäisitte hyväksytysti luonnetestin ja juoksitte näyttelykehissä menestyksekkäästi aina Rokin muotovalion arvoon asti!

Ja miten äärettömän iloinen ja kiitollinen olen siitä, että sinä, Anna-Kaisa, tulit Rokin elämään ja annoit Rokille juuri sen mitä se siinä hetkessä tarvitsi. Ja että jaksoit tehdä sen kanssa kaiken sen työn mitä Roki vaati, ja olit Rokille ihminen johon luottaa. Tiedän, että Roki vei sydämesi, ja olen niin valtavan surullinen siitä, että teidän yhteinen tienne päättyi kuitenkin hiukan liian varhain. Roki ei kuitenkaan ollut koira, jolta liikunnan ilon olisi voinut viedä pois, ja nyt se saakin juosta kivuitta, ikuisesti. Lämmin osanottoni ja kiitokseni vielä kerran, Anna-Kaisa. ♥︎

22.2.

Tänään on kulunut 18 vuotta elämäni koiran syntymästä, ikävä ei koskaan mene pois.
Hyvää syntymäpäivää sinne jonnekin, rakas Nelli!

1.1.